Helsingin Sanomat
YK:n kehitysjärjestö UNDP vaatii kansainväliseltä yhteisöltä välittömiä toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Tiistaina julkistetussa raportissa varoitetaan, että kansainvälisellä yhteisöllä on alle kymmenen vuotta aikaa toimiin, jotta ilmastonmuutoksen pahimmilta seurauksilta vältytään. Jos näin ei tehdä, seuraukset aiheuttavat suuria inhimillisiä kärsimyksiä.
Jotta pahimmilta seurauksilta vältyttäisiin, lämpötilan nousu olisi pysäytettävä kahteen asteeseen, raporttia Helsingissä esitellyt UNDP:n Nairobin toimiston Philip Dobie muistutti.
”Ilmastonmuutoksen vaikutuksia inhimilliseen kehitykseen on tähän asti aliarvioitu”, Dobie totesi. ”Vaarana on, että ilmastonmuutos sysää kehitysmaiden kansalaiset pysyvään köyhyysloukkuun, jos päästöjä ei saada leikattua nopeasti.”
Neuvottelut hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä alkavat ensi maanantaina Indonesiassa Balin saarella. Neuvotteluihin osallistuu yli 180 maata.
Maapallon lämpötila on jo noussut 0,7 asteella esiteolliselta tasolta ja nousuvauhti on kiihtynyt. Jos lämpötila nousee enemmän, esimerkiksi 3–4 astetta, seurauksena on tulvia, kuivuutta ja satojen pienenemistä, ja ainakin 340 miljoonaa ihmistä joutuu lähtemään kotiseuduiltaan. Jäätiköiden kutistuminen puolestaan merkitsee juomavesipulaa 1,8 miljardille ihmiselle Etelä-Aasiassa ja Pohjois-Kiinassa, UNDP:n raportissa varoitetaan.
Lisäksi kuivuus, tulvat ja epäsäännöllisesti tulevat sateet laskevat viljasatoja jo ennestään köyhillä alueilla. Aliravitsemuksesta kärsivien määrä saattaa nousta 600 miljoonalla.
Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät erilaiset luonnonkatastrofit: myrskyt, metsäpalot, kuivuuskaudet, helleaallot ja tulvat. Luonnonkatastrofien määrä on selvästi noussut 1950-luvulta lähtien, esimerkiksi vuosina 2000–2004 luonnonkatastrofit vaikuttivat yli 262 miljoonaan ihmiseen – ja heistä 90 prosenttia oli kehitysmaiden asukkaita.
Raportissa muistutetaan, että jos maailma olisi yksi maa, sen tulisi leikata kasvihuonekaasupäästönsä puoleen vuoteen 2050 mennessä ja jatkaa leikkauksia vuosisadan loppuun saakka.
”Maailma ei ole kuitenkaan yksi maa, joten rikkaiden maiden täytyy leikata päästöjään 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä”, raportissa linjataan ja korostetaan rikkaiden maiden historiallista vastuuta.
UNDP arvioi, että kehitysmaiden päästöt kohonnevat huippuunsa noin vuonna 2020, ja niiden olisi leikattava päästöjä 20 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Erilaisia tukitoimia ja kannustimia tarvitaan paljon sekä teollisuus- että kehitysmaissa, UNDP korostaa. Raportissa ehdotetaan, että hiilidioksidipäästöille pitää asettaa hinta verotuksen sekä päästökaupan avulla.
Yksi vaihtoehto olisi ottaa käyttöön maailmanlaajuinen hiilidioksidivero, jonka lähtötaso vuonna 2010 olisi 10–20 dollaria hiilidioksiditonnia kohden. Veroa nostettaisiin vuosittaisin lisäyksin 60–100 dollariin tonnilta.
UNDP muistuttaa, että kehitysmaat tarvitsevat lisätukea, erityisesti rahoitusta puhtaan energiateknologian käyttöönottoon ja metsien suojeluun. ”Kehitysmaiden mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin on helpotettu Kioton sopimuksen perusteella vaivaisella 26 miljoonalla dollarilla, kun Britannia käyttää saman verran viikossa pelkästään tulvasuojien rakentamiseen”, Dobie kuvasi.
YK:n kehitysyhteistyöstä vastaava UNDP toimii 166 maassa. Järjestö tunnetaan kehitysprojektien ohella vuosiraporteista, joissa maailman maat on asetettu paremmuusjärjestykseen inhimillisen kehityksen asteikolla. Raportteihin on koottu tieto eri puolilla maailmaa tapahtuneista muutoksista elintasossa, terveydenhoidossa ja koulutuksessa. Suomi on tänä vuonna 11. sijalla. Inhimillisen kehityksen indeksin mukaan asiat ovat Suomea paremmin Islannissa, Norjassa, Australiassa, Kanadassa, Irlannissa, Ruotsissa, Sveitsissä, Japanissa ja Hollannissa.
UNDP:n raportti on englanniksi netissä
Vovler a la lista <<<<<
